Sjïdtedimmie jïh aarvoesjugniedimmie båatsosnesert sørsamisk

• Lohkh Evtiedimmieprogrammen bïjre laanteburrie- jïh båatsoebaseradamme sjïdtedæmman jïh aarvoesjugniedæmman noerhtesaemien:
• Lohkh vielie Evtiedimmieprogrammen bïjre laanteburrie- jïh båatsoebaseradamme sjïdtedæmman jïh aarvoesjugniedæmman åarjelsaemien:

Evtiedimmieprogramme laanteburrie- jïh båatsoebaseradamme sjïdtedæmman jïh aarvoesjugniedæmman edtja aktem stuerebe aarvoesjugniedimmiem jaksedh produksjovnen, kommersialiseradimmien jïh doekemen sisnjeli bovtsenbearkoste jïh lissiedorjesh bovtseste.

Gïeh maehtieh beetnehvierhtieh åadtjodh?

Maahtah beetnehvierhtieh åadtjodh jis datne leah aktene daejstie kategorijijste:

• Jåarhkeevtiedimmiesïelte maam båatsoealmetjh eekieh mij åejvieulmine åtna sjïere beapmoedorjesh bovtsenbearkoste evtiedidh
• Båatsoealmetjh mah jåarhkeevtiedimmiesïeltigujmie laavenjostoeh gusnie aalkoe-ïebnh åtnasuvvieh sjïere beapmoedorjesh darjodh
• Jåarhkeevtiedimmiesïelth jïh åeliedihks produsente-ektievoeth mah ulmine utnieh sjïere beapmoedorjesh bovtsenbearkoste darjodh
• Båatsoealmetjh mah sijhtieh gïehtelimmiem aelkedh jallh evtiedidh juktie bovtsen lijkiedorjesh nuhtjedh
• Båatsoealmetjh mah sijhtieh aelkedh jallh evtiedidh gïehtelimmieh mah leah fealadassese ektiedamme gusnie beapmoe lea jarngesne.

Mijjieh sïjhtebe beetnehvierhtieh edtjieh nåhtose båetedh båatsoealmetjidie. Daate sæjhta jiehtedh dåarjoe jåarhkeevtiedimmiesïeltide edtja ekonomeles gaagnine båatsose årrodh, goh lissiehtamme åasa jallh lissiehtamme doekemeveahka. Sjïere veajkoej maahta aaj dåarjoem orre tseegkemidie vedtedh.

Mïsse beetnehvierhtieh vedtebe?

• Maahtah dåarjoem jallh aktem kombinasjovnem dåarjoste jïh löönemistie åadtjodh orresjugniedæmman jïh sïelteevtiedæmman, dorjeseevtiedæmman (aaj evtiedimmie emballasjeste), konsulenteveahkan jïh maahtoeevtiedæmman.
• Beapmoe- jïh fealadassesuerkesne dåarjoe aaj maahta vadtasovvedh ektie såaltje- jïh maarhkedesaehtemeråajvarimmide.
• Dåarjoe maahta vadtasovvedh dovne evtiedimmieboelhkese (åvteprosjekte) jïh åejvieprosjektide.
• Dastegh prosjeekte, ryöktesth jallh ovryöktesth, lissiehtamme kapitaalem veadta, jallh stuerebe fysiske skåårvemh tjuerieh dorjesovvedh gåetine, maasjinine jïh vielie, maahta daan kapitaaledaerpiesvoetese löönedh. Orre tseegkeme gïehtelimmide gåarede aaj garantijem åadtjodh gïehtelimskredihtese.

Golme åejviesuerkieh juktie beetnehvierhtieh åadtjodh:

1. Sïelteevtiedimmie
   Mijjieh dåarjoem jallh dovne löönemem jïh dåarjoem vedtebe juktie bielieh myövhkes skåårvemijstie maeksedh. Dåarjoe fysiske skåårvemidie maahta ajve vadtasovvedh dej veajkoej gosse eevre daerpies juktie positijve evtiedimmiem hoksedh evtiedimmieprosjekti sjïekenisnie, jïh aaj orre tseegkemigujmie. Evtiedimmieprogramme lea åajvahkommes stuvreme dej tjïelti vööste mah joe leah tseegkesovveme, jïh edtja viehkiehtidh guktie sjïdtedimmie jïh evtiedimmie sjædta daej vierhkievierhtiej tjïrrh, sïelteevtiedimmie, sjïdtedimmiebarkoe jïh sïelteviermie.
   
   
2. Maahtoeråajvarimmie
   Maahtoe lea jarngesne sïelteevtiedimmesne. Bïhkedimmie guktie edtja gïehtelimmiem juhtedh, maarhkedemaahtoe jïh viermiebigkeme sijhtieh jarngesne årrodh juktie dam guhkiebasse gïehtelimmiem jïh evtiedimmiem hoksedh. Dovne Innovasjovne Nöörje jïh dej regijonaale maahtoeviermiej tjïrrh sæjhta maahtoeråajvarimmieh faalehtidh.
   
   
3. Ektie såaltje jïh maarhkedesaehtemeråajvarimmieh
   Ektie maarhkedesaehteme beapmose jïh fealadassesuarkan lea mijjen mïelen mietie uvtemes råajvarimmieh mah viehkiehtieh guktie utnije minngiegietjesne sæjhta åestedh. Doh ektie maarhkedesaehtemeprosjekth edtjieh viehkiehtidh utnijedaajroem lissiehtidh jïh destie viehkiehtidh innovasjovnem jïh aarvoesjugniedimmiem lissiehtidh båatsosne, bovtsenbearkoesuerkesne jïh dan fealadassebaseradamme gïehtelæmman båatsosne.
   Juktie maehtedh vierhtieh nuhtjedh Evtiedimmieprogrammeste laanteburrie- jïh båatsoebaseradamme sjïdtedæmman jïh aarvoesjugniedæmman ektie marhkemesaehteme-råajvarimmide, tjuara tjyölkehke årrodh maam sæjhta jaksedh. Öörnedimmieh mah dagke leah beapmoeöörnedimmieh, jallh dovne beapmoem jïh fealadassem meatan utnieh, prioriteradamme sjædta. Soejkesjen mietie edtja aaj Maarhkedemoenehtsinie Bovtsenbearkose (Markedsutvalget for Reinkjøtt) laavenjostedh juktie synergijh ektieöörnedimmijste åadtjodh.

Åvteprosjektedåarjoe

Åvteprosjekte analyjsh jïh salkehtimmieh tjeekie mah leah daerpies juktie maehtedh sjæjsjalimmiem vaeltedh tjïrrehtimmien bïjre åejvieprosjekteste. Åvteprosjekte edtja aaj soejkesjem illedahkine utnedh tjïrrehtimmien bïjre åejvieprosjekteste.

Gaskesadth mijjem åvtelen ohtsh

Vi anbefaler deg å snakke med en rådgiver på ditt lokalkontor, slik at søknaden din blir best mulig Mijjieh datnem juvnehtibie aktine raeriestæjjine dov voenges kontovresne soptsestidh, guktie doh ohtseme dan hijven sjædta goh gåarede.